Replying to @ranzku
Itehän haluaisin olla tommonen hienostunu ihminen, joka siemailee viiniä juustolautasen äärellä. Mutta oon juntti joka juo vaan lonkeroo ja syö jotain Oltermannia.
Meikäläisen pahe tunnetusti on energiajuomat (joojoo tiedän, on hirveää ja kauheaa ja pitäis korvata pelkällä kahvilla jne), ja tämä on mun uusi rakkaus. Suosittelen kaikille.
Mitä luulette, ehdinkö kuolla sydänkohtaukseen/syöpään/vanhuuteen ennen kuin saan ton kirjan käsiini?
Huomenna tulee näköjään vuosi siitä, kun ekan kerran astelin nykyseen työpaikkaan. Eka olin harkkarina ja sittemmin oon tehny osa-aikasena vaihtelevia tuntimääriä. Ei tää vieläkään oo "mun juttu" mutta oon kiintyny paikkaan ja jopa joihinkin työkavereihin. Vois olla paskempaakin.
Seuraa lapsellista narinaa, ei välttämättä kannata lukea:
Sitä vois kuvitella, että tällei kolmekymppisenä ois suunnilleen päässy yli peruskouluaikasista koulukiusaamistraumoista, mutta ehei. Edelleen se joka kerta kirpasee hävettävän syvältä, kun... 1/3
...lapsuudenkavereiden muistot jostain tietystä ihmisestä on hyviä ("sehän oli kiva ja hauska tyyppi"), ja meikäläistä se sama henkilö taas haukku ja piinas lähes koko peruskoulun. Kivasti saa muistutuksen siitä, että niin, muita kohtaan ne kiusaajat tosiaan oli mukavia... 2/3
En ikinä postaa rillipöllökuvia yhtään mihinkään mutta nyt teen poikkeuksen, koska sain tänään haettua nämä uudet 🦉🦉
Sählään kyllä itekin kaikenlaista, mutta yks asia, mitä en ymmärrä, on ihmisten sekoilu hedelmävaakojen kanssa kaupassa. Siis MIKÄ IHME siinä on niin vaikeeta a) mennä oikealle vaa'alle (ei paistopistevaa'alle, jos semmonen on erikseen) ja b) painaa oikeeta numeroa?
Niin joo, tämmönen tästä lopulta tuli. Kääntäminen ja riimittely oli mukavaa, kaikki muu askartelu paskartelu kauheeta. Kaikenlaisiin itsetuhosiin projekteihin sitä ihminen kummilasten takia ryhtyy, mutta tulipahan tehtyä. Ja lopputulos on siedettävämpi kuin mitä aluks pelkäsin.
Pöllähdin sitten tänään töihin tunnin liian aikasin, koska en näemmä osaa edes vuorolistaa lukee enää 🤷♀️ Noh, laitoin pomolle viestiä että tämmöstä tällä kertaa, odotanko taukotilassa vai voinko jo alottaa. Se vastas, että kiire niillä siellä kuitenkin on, joten hommiin vaan.
En päässy mihinkään etelänlomalle tänä vuonna, niin tulin Sea Lifeen. Seurana ja Helsinki-oppaana @misseero.
Tiesittekö, että ortodokseilla on hautajaisissa se arkun kansi auki? Mun äidin isä oli ortodoksi ja muistan, että hautajaisissa äiti osotti sitä avointa arkkua ja sano mulle, että "siinä se pappa nyt nukkuu". Olin 4-vuotias ja tuo on mun ainut muisto siitä koko tilaisuudesta.
Elämässä on tasan yks asia, josta kenenkään kannattaa mua kadehtia: mulla on käsivarsissa ja kämmenissä verisuonet niinku jollakin vuosikymmeniä ruumiillista työtä tehneellä äijällä, ja jokaikinen kerta tässä 31 vuoden aikana verikokeet on saatu otettua ekalla yrittämällä.
Tän artikkelin pohjalta käydyt keskustelut meni itellä tavallista enemmän tunteisiin ja tiivistän omat ajatukset tähän: harkitkaa tarkkaan, kun otatte lemmikkejä. Käykää mielessänne läpi suunnitelmat ja toiveet tuleville vuosille... 1/4
is.fi/perhe/art-200001229388…
...mutta tämmösenä hyvin eläinrakkaana ihmisenä en voi sietää semmosta löperöä asennetta, että "just nyt jaksan hoitaa koiraa, mutta jos tilanne muuttuu, niin sitten vaan hankkiudun siitä eroon". 3/4







