Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari) header
Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari) profile picture

Johtava asiantuntija EK:ssa; sosiaali-, terveys- ja työvoima-asiat. Innokas urheilija. Lyckrasetä. Aloittelijatason soppamies.

Joined March 2014
Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)Photo by Vesa Rantahalvari (@VRantahalvari)
Vesa Rantahalvari retweeted
Ohilaukauksen tässä ampuu IS:n toimittaja. Hän ei liene kuullut palkkatilastoista, jotka ovat esimerkiksi Tilastokeskuksen nettisivuilla kaikkien saatavilla.
6
58
1,410
Lukusuositus.
Seuraavalla vaalikaudella uudella hallituksella on todella vaikea haaste ratkaistavana: kuinka turvata suomalaisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut hyvin vaikeassa julkisen talouden tilanteessa? Tämä on seuraavan hallituksen tärkein ja vaikein tehtävä. Ja tästä on suoriuduttava niin, että samalla ei tukahduteta nyt käynnistynyttä talouden kasvua. Siksi seuraavassa hallitusohjelmassa on sovittava nykyistä selkeämmästä sote-palvelupauksesta, joka lailla säädetään ja joka luo hyvinvointialueille täsmällisemmän kuvan niiden järjestämisvelvollisuudesta. Tällä vaalikaudella vielä pitäisi kyetä, hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti, velvoittaa julkista maan julkisten sote-palvelujen tuottamisen yksikkökustannukset. Tällöin voitaisiin paremmin hyödyntää monituottajamallin etuja. Kirjoitin asiasta blogin. Kannattaa lukea. ek.fi/ajankohtaista/blogit/i…
172
Tanskan malli ei ole taikaluoti. Malli luo mahdollisuuksia työllisyydelle, mutta ei siihen johda. Myös kilpailukyky, talouskasvu, koulutustaso, naisten työvoimaan osallistuminen, tessit, sosiaaliturvan ja vakaa talouspolitiikka vaikuttavat. 1/2 yle.fi/a/74-20251842?text=Ty…
3
1
4
360
Tanskan mallilla on korkea hintalappu eikä se rahoita itseään. Se ei ole keino julkisen talouden tasapainottamiseen, mutta voi muiden toimien osana tukea sitä. Korkea työllisyysaste ja julkisen talouden kestävyys selittyy siis enemmän muilla tekijöillä kuin "flexicurityllä".
1
2
96
etk.fi/ajankohtaista/suomen-… Kotimaisen median ja somen perusteella Suomen työeläkejärjestelmä on tehoton ja romahtamispisteessä. Miten huonoja muiden maiden eläkejärjestelmät ovat, jos Suomen järjestelmän hallinto on luotettavin ja kokonaisuutenakin 9. paras 55 maan vertailussa?
1
13
363
Vesa Rantahalvari retweeted
Jos perhevapaiden halutaan jakautuvan tasaisemmin vanhempien kesken, tehokkain tapa on rajoittaa perhevapaapäivien siirtämistä toiselle vanhemmalle. Pohjoismaisissa tutkimuksissa perhevapaiden palkallisuudella ei ole havaittu vaikutusta vapaiden käyttöön. yle.fi/a/74-20250481?utm_sou…
5
5
1
11
1,706
hs.fi/nakemys/art-2000012331… Ei virkamiehet ole tähänkään saakka päättäneet eläkeiästä. Kaikki eläkeiän aikaisemmat nostot ovat perustuneet hallituksen lakiesitykseen, jonka eduskunta on hyväksynyt. Eli ihan demokraattisesti.
1
2
12
962
hs.fi/politiikka/art-2000012… Lainsäädäntö taitaa lähteä siitä, että hyvinvointialue saa käyttää valtiolta tulevaa rahaa lakisääteisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Sama taitaa koskea asiakasmaksutuottoja. Onko lobbaus lakisääteinen tehtävä?
3
4
835
hs.fi/visio/art-200001223092… Osa-aikaeläkkeen ja vuorotteluvapaan perään ei kannata haikailla. Kumpikaan ei pidentänyt elinaikaista työssäkäyntiä ja siksi niistä luovuttiin. Lakkautettu aikuiskoulutustukikaan ei toiminut kuten sen haluttiin toimivan.
2
3
1,542
is.fi/paakirjoitus/art-20000… Hienoa, että kotihoidon tuen ongelmista puhutaan. Niitä @Elinkeinoelama tuonut esiin jo pitkään. Toivottavasti seuraavalla vaalikaudella eduskunta tekee tarvittavat korjausliikkeet.
2
317
Tämä @SaPakarinen koonnos on lukemisen väärtti.
Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa.
5
797
Vesa Rantahalvari retweeted
Suomen tulisi hyödyntää korkeaa teknologista osaamista hallinnossa laajasti. Asiointipolkuja on mahdollista sujuvoittaa. tem.fi/-/selvitys-sahkoinen-…
2
2
192
Vesa Rantahalvari retweeted
Työterveyshuoltoa pitää jatkuvasti kehittää, ei romuttaa. Toimiva työterveyshuolto tukee talouskasvua ja tuottavuutta vähentämällä sairauspoissaoloja ja tukemalla työkykyä, EK:n @IlkkaOksala @SuomiAreena
2
3
8
552
Vesa Rantahalvari retweeted
Työterveys: tänään päivitetyssä työterveyshuoltoasetuksessa säädetään selkeämmin, mitä palveluja työnantajan on pakko järjestää ja mitkä palvelut ovat harkinnanvaraisia. Jatkossa nämä on eriteltävä omiksi kokonaisuuksiksi @VRantahalvari @ARytivaara ek.fi/ajankohtaista/uutiset/…
3
1
6
660