Eetu 🇫🇮🇪🇺

For my English-speaking followers, let's get the facts straight about the Stubb–Støre call with Putin. New reporting from Finland provides important details missing from much of the international debate. Some of the initial accusations now look rather premature. First, why did the call happen? According to President Stubb, Ukraine's peace negotiations were close to collapsing last week, with relations between Kyiv and Washington in serious trouble. Finnish sources suggest there was even a risk of the US disengaging from the process. At Zelenskyy's request, Finland and Norway organised the Oslo talks with American negotiators Steve Witkoff and Jared Kushner, alongside other European representatives. The subsequent call to Putin was prepared with Ukraine and the US. According to Finnish sources, key allies were informed beforehand and briefed afterwards. Helsinki also wanted Ukraine to publicly confirm its support for the initiative. Zelenskyy has since explicitly defended the call and praised its transparency. Second, the controversy surrounding European coordination deserves clarification. Danish Prime Minister Mette Frederiksen accused Finland and Norway of acting independently and failing to coordinate with other European countries. But Stubb and Støre have both stated that allies were informed in advance and received detailed briefings afterwards. New reporting from Finnish news agency STT supports their account. There is an important distinction between not being informed, not being consulted on the decision, and fundamentally disagreeing with that decision. Frederiksen's criticism increasingly appears to reflect a disagreement over whether direct contact with Putin should happen at all, rather than simply a lack of notification. Her initial framing therefore risks creating a misleading impression of an uncoordinated diplomatic operation. Political disagreement should not be confused with evidence that Finland and Norway acted behind their allies' backs. Third, what actually happened during the call? Finnish broadcaster Yle and news agency STT have challenged the Financial Times' account of Putin delivering a lengthy history lecture to passive Nordic listeners. Their sources describe a substantive exchange in which Stubb and Støre questioned Putin about the upcoming Abu Dhabi negotiations and stressed that prolonging the war would not diminish European support for Ukraine. Freedom of navigation in the Baltic Sea, keeping maritime routes open and Russia's shadow fleet were also discussed. Finnish-Russian bilateral relations reportedly were not discussed at all. The parties agreed to keep the communication channel available. Fourth, the risks were understood from the beginning. Finnish sources say criticism and possible Russian propaganda exploitation were anticipated. One source described the initiative as values-based realism, which sometimes requires accepting political risks and their consequences. This was a calculated decision, not an improvised attempt to normalise relations with Moscow. Zelenskyy has also reminded critics that Putin's diplomatic isolation effectively ended with Trump's Alaska summit in 2025. Other European governments have maintained contacts with Russia, sometimes without comparable transparency towards Ukraine. Ukraine requested diplomatic assistance, and Finland and Norway responded in coordination with Kyiv and Washington. Supporting Ukraine for as long as necessary must also mean supporting it in the ways Ukraine actually asks for. That includes diplomacy. Europe needs military strength, economic pressure and diplomatic influence. These are complementary instruments, not competing alternatives.

Olen hieman hämmästynyt siitä, miten nopeasti Stubbin ja Støren Putin-puhelusta on ryhdytty tekemään varsin äkkijyrkkiä johtopäätöksiä. Sekä Suomessa että kansainvälisesti on esitetty väitteitä sooloilusta, eurooppalaisen yhtenäisyyden horjuttamisesta ja jopa yhteisen rintaman rikkomisesta. Olisin näiden tulkintojen kanssa toistaiseksi varovainen. Yksi asia tuntuu unohtuvan monilta kriitikoilta. Suomi ja Norja toimivat osana Ukrainan omasta pyynnöstä käynnistettyä diplomaattista prosessia. Zelenskyi pyysi maita järjestämään viime viikon Oslon neuvottelut, joihin osallistui myös amerikkalaisia ja muita eurooppalaisia toimijoita. Nyt Stubb ja Støre tekivät aloitteen Putin-puhelusta, joka valmisteltiin yhteistyössä Ukrainan kanssa. Sen jälkeen he keskustelivat jälleen Zelenskyin kanssa. Tätä taustaa vasten on mielestäni aika erikoista väittää, että Suomi ja Norja olisivat lähteneet omin päin harjoittamaan jotakin Ukrainasta irrallista Venäjä-diplomatiaa. Toki eurooppalaisten keskinäinen koordinaatio on eri asia. Se, ettei esimerkiksi Tanskan tai Ruotsin johtoa informoitu puhelusta etukäteen, herättää perusteltuja kysymyksiä. Etukäteisen tiedon puuttuminen ei vielä tarkoita, että yhteistä linjaa olisi rikottu tai keskustelun sisältöä oltaisiin pimittämässä muilta. Itse ainakin lähtisin siitä oletuksesta, että Suomi ja Norja käyvät puhelun sisällön läpi myös eurooppalaisten kumppaniensa kanssa. Olisin varsin yllättynyt, ellei näin tehtäisi. Juuri siksi kuulisin mielelläni presidentin kanslialta ja Norjan hallitukselta tarkemmin puhelun valmistelusta. Keiden kanssa asiasta keskusteltiin etukäteen? Millaisella aikataululla yhteydenotto järjestettiin? Miten muu eurooppalainen koordinaatio on hoidettu ja miten kumppaneita informoidaan nyt jälkikäteen? Nämä ovat perusteltuja kysymyksiä, joihin olisi hyvä saada vastauksia. Samalla ymmärrän täysin, miksi suoraan yhteydenpitoon Putinin kanssa suhtaudutaan epäluuloisesti. Venäjän todellisesta rauhanhalusta ei ole näyttöä, ja Moskova voi käyttää diplomatiaa myös ajan pelaamiseen tai länsimaiden yhtenäisyyden horjuttamiseen. Sinisilmäisyyteen ei ole mitään varaa. Kriittinen suhtautuminen Putiniin ja kriittinen suhtautuminen jokaiseen diplomaattiseen yhteydenottoon eivät kuitenkaan ole sama asia. Suomi ja Norja eivät myöskään ole ilmoittaneet toimivansa koko Euroopan edustajina tai poikkeavansa yhteisistä linjauksista. Euroopan turvallisuudesta keskustellaan joka tapauksessa Washingtonin ja Moskovan välillä. Eurooppalaisten on löydettävä keinoja vaikuttaa tähän prosessiin. Jos kaksi Ukrainan läheistä tukijaa pystyy välittämään sen näkemyksiä suoraan Venäjän johdolle, en pitäisi tätä itsessään ongelmana. Diplomatia ei tietenkään ole onnistunutta vain siksi, että Putin vastaa puhelimeen. Sen hyötyjä, riskejä ja seurauksia pitää arvioida tarkasti. Ennen kuin julistamme Suomen ja Norjan rikkoneen eurooppalaisen yhtenäisyyden, olisi ehkä hyvä selvittää hieman tarkemmin, mitä todella tapahtui. Siinä missä diplomatialta pitää vaatia tuloksia, kritiikiltä pitää vaatia perusteita.