Piste Ii 🇫🇮🇺🇦🇪🇺 🇬🇪

Kun niistä kansallisista päättökokeista on yllättävän paljon puhetta vaikka hyväksytyn mietinnön 1. kohta on _Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää laajapohjaisen asiantuntijavalmistelun toimista, joilla parannetaan perusopetuksen oppilaiden osaamisen ja hyvinvoinnin arviointia sekä perusopetusta koskevaa valtakunnallista tietopohjaa. Valmistelussa tulee ottaa huomioon tässä mietinnössä esitetyt näkökohdat. Asiantuntijavalmistelun tulokset tulee raportoida eduskunnalle selontekona seuraavan vaalikauden loppuun mennessä._ Seuraavan vaalikauden loppuun on jonniin verran aikaa, joten voidaan miettiä sitä isompaa ongelmaa tasokokeissa ei nykyisen opetussuunnitelman määräyksiä, joissa mainintoja mm. 1. arvioinnin on oltava monipuolista. 2. testaamiseen liittyy epäjohdonmukaisuuksia 3. on huomioitava terveydentila ja erityistarpeet 4. tarjottava mahdollisuus osoittaa osaamista moille tavoilla 5. osaamista voi osoittaa esim kuvallisilla ja pelillisillä tuotoksilla jne. oph.fi/sites/default/files/d… Kuten varmasti jokainen myös opetusalan ulkopuolelta nopeasti havaitsee arviointiin on upotettu valtavan monta erilaista osa-aluetta, joiden yhteisestä näytöstä määritellään oppilaalle osaamisen arvosana. Se arvosana ei siis tule pelkästään yhdestä kokeesta ja koska arvioinnin monimuotoisuus on määrittelemätön ja jokaisella opettajalla on hyvin subjektiivinen käsitys näiden monimuotoisten näyttöjen osaamista näyttävistä tekijöistä ei liene mikään yllätys, että arvosanaa 7 olisi helpointa tarkastaella elektronin aaltofunktion todennäköisyysjakaumana, jossa suurin osa arvosanalla 7 osoitetusta osaamisen kuvauksesta on oikeastaan aika lähellä 7:aa, mutta samaan aikaan voi löytyä oikeastaan ihan mitä tahansa ehkä 4 ja 10 poislukien. Arvosana on siis enemmän todennäköisen osaamisen ilmaisu kuin mihinkään standardiin perustuva. Ja tuo on se ongelma jota koitetaan ratkaista väärin. On samaan aikaan ehdottoman totta, että 1. osaamista arvioidaan aivan erilaisin kriteerein, jolloin kuvattu osaamisen taso vaihtelee 2. arvioinnin pitäisi olla oikeampaa 3. arviointikriteerien pitäisi olla yhdenmukaisia 4. osaamista ei pystytä määrittelemään oikein vain yhdellä tavalla 5. osaaminen on laskenut, mutta se ei ole osaamisen osoittamisen tavan ongelma, vaan opetussuunnitelman arviointiosion kirjauksen syytä Jos osaaminen oikeasti halutaan saada nousuun, niin se vaatii ennen tasokokeita opetussuunnitelman arviointiosion kirjoittamisen huomattavasti nykyistä yksiselitteisemmäksi, jotta opettajien oma tulkinnan mahdollisuus arvosanan määrytymisessä poistetaan. Ratkaisu osaamisen oikeampaan kuvaamiseen olisikin antaa opettajille selvemmät ohjeet, riittävä aika niihin tutustumiseen ohjeiden antajan kanssa siten, että ohjeiden antaja oikeasti kouluttaa opettajat haluamiinsa tulkintoihin sekä myös vanhemmissa ja yhteiskunnassa tapahtuvan asennemuutoksen siitä, että tärkeimmäksi nostetaan osoitettu substanssi osaaminen olipa sitten LUMA, taito- ja taideaine tai kielet ja muut humanistiset aineet. Jälkimmäisen tosin tarkoittaa myös sen perus gaussin-käyrän ominaisuuden ymmärtämistä, että ihmisten ominaisuudet ja kiinnostukset eri aineisiin jakautuvat ko. käyrän mukaisesti jolloin se valitettavasti tarkoittaa myös sitä, että kenestä tahansa ei voi tulla ihan mitä tahansa vaikka kuinka yrittäisi. Lääkikseen ei edelleenkään kaikki pääse, mutta varmasti kaikille löytyy ala, jolla on mahdollista kokea onnistumisia ja näyttää osaamistaan. Menestys tulee vain sanakirjassa ennen työtä ja osaamista voi saavuttaa tekemällä työtä, jolloin menestystäkin voidaan saavuttaa. Menestystä oppimisen parantamisessa ei saavuteta pelkällä tasokokeella, koska sillä koitetaan paikata renkaassa oleaa reikää, vaikka rengas vuotaa venttiilistä.